Kissavaarin kuudestoista kevät

3/01/2012


Kevään lähestyminen on huomattu myös ikkunoiden tällä puolen. Kaneista etenkin Vendel tiputtaa karvaansa niin, että tuosta yhä vaan uusiutuvasta hötöstä saisi kasaan kolmannen kanin harva se päivä. Kissoista Midir, joka ennen meille tuloaan oli kulkenut ulkona arviolta kahdeksan vuotta, viihtyy visusti sisätiloissa koko talven, muttei koskaan missaa kevättä. Plusasteet ja auringonvalo on vaarille taas kielinyt, että ulkona saattaisi tarjeta ja tietoa on siitedes välitetty eteenpäin melkoisella molinalla. Eilen koirien kanssa ulkoiltua kävin sitten herättelemässä Midirin päiväuniltaan laittamalla pannan kaulaansa ja vaari juoksi oikopäätä ovelle, jolle muutoin ei asiaa ole.

Midirin aikanaan meille tullessa oli melko itsestään selvää, että tämän kissan kanssa tultaisiin ulkoilemaan myös hihnassa. Muut meillä eivät ulkona kovin viihdy, mikä sinänsä on hyväkin, sillä seitsemää kissaa ulkoiluttaessa voisi jättää päivästä kaiken muun tekemättä. Midir oli entisessä elämässään ulkoiluun kuitenkin tottunut ja selvästi sitä arkeensa kaipaa. Ensin ulkoilimme urheasti kissan ehdoilla pitkin ojien pohjia, puita ja puskia. Muistaakseni se sitten päättyikin johonkin ruusupensaaseen, jonka läpi ryömittyäni totesin, että ei näin.. Seuraavaksi opeteltiin kulkemaan ihmisen opastuksella, mikä ansiokkaasti onnistuikin yksinkertaisesti sillä ajatuksella, että vein vaarin kaikkiin mielenkiintoisimpiin paikkoihin, joita lähistöltä löytyi. Midir taivaltaa reippaasti pitempääkin matkaa, kun tietää pääsevänsä määränpäässä metsään ja kallioille fiilistelemään.

Eilen matka ei kuitenkaan taittunut parkkipaikkaa pitemmälle, kun tassuille tuli jo turhan kylmä. Harmistuksesta korvat luimussa suuntasi Midir kotia kohti, kun otin vielä hetkeksi syliin maisemia ihmettelemään. Sen verran hyvin viihtyi, että sittemmin on vaari kulkenut koirien pissatuksilla mukana ja nauttinut keväästä tyytyväisenä sylistä käsin.








Midirin tahdottua sisälle käytin pihalla vielä Usvaa ja Mittiä, joille molemmille olivat laajemmat maisemat melko jännä paikka. Usva olisi tyytyväisenä ulkoillut kameralaukun päältä käsin ja Mitmit huusi tasaiseen koko sen ajan, minkä pihalla jaksoi ihmetellä..


Todistetusti Usva kävi myös omilla jaloillaan.


0 kommenttia