Pelkoa lähijunassa

5/17/2012

..ja ei, kyseessä ei ole b-luokan kauhuelokuva, vaikka otsikosta voisi toisin luulla, vaan Viejan elämän toinen junareissu. Sama päivä, jonka iltana suunnattiin hakemaan Isaa lentokentältä, vietettiin tällä kertaa molempien koirien kanssa Sannan luona Pasilassa.

Junat sinänsä eivät Viejaa hirvitä, vaan niihin jopa noustaan reippaasti itse, mutta paniikki iskee viimeistään siinä vaiheessa kun huomataan, että tämä pieni suljettu tila tulisi jakaa sen kaikkein pelottavimman kanssa; vieraiden ihmisten. Tärinä alkoi lupaavasti tällä kertaa jo lipunmyynnissä, kun pihan automaatti ei toiminut. Menomatkan Vieja liikahteli levottomasti, herkeämättä ovesta tulevia kytäten (ja koirista pitävien katsekontaktia kammoksuen..), mutta takaisin tultiin jo huomattavasti rennommin tilavassa vaunusyvennyksessä, niin kaukana muista matkustajista, että eväätkin maistuivat viimein.

             


Pasilassa hengähdettiin hetki koirapuistossa, jossa Muska viiletti niin kaukana kameran kantamasta, että kuviin saatiin vain paikalla pyörähtänyt uusi tuttavuus. Päivä oli taas melko viileä, joten aikamme Nimdan yhden koiran kärsimysnäytelmää seurattuamme siirryttiin sisätiloihin, jossa koirat nukkuivat ihmisten repeillessä Raumooglen Amnesia-videoille. Otetaan pian uusiksi ja ehkä sitä uskalletaan Viejankin kanssa vielä toiste, sillä ei tämä ihan niin mahdotonta ollut, kuin olin ehtinyt kuvitella..




             



             




Kotimatkan rennommat pitkänokat:



0 kommenttia