Vanha koira, uudet temput

6/27/2012

Nimda on koiristamme se, joka luonnollisesti koko ikänsä meillä oltuaan on oppinut melkoisen määrän sanoja, joista osa arjessa täysin turhia temppujakin. Galgoilta en ole vaatinut oikeastaan luoksetuloa enempää, joten Viejan sanavarastoon kuuluu nimensä lisäksi vain arjessa käytetyt ”vapaa”, ”yli” (kun tien saa ylittää) ja ”kuka” (kun tuttuja tulee vastaan). Ajattelin kuitenkin, että saattaisi tehdä itsetunnolleen hyvää osata jotain, josta voisi konkreettisesti palkita, eikä yhdessä puuhaaminen koskaan ole pahitteeksi, joten palattiin tänään naksuttelun pariin.

Suureksi vinttikoiraksi hieman poikkeuksellisesti Vieja tykkää istua ja tekee niin monesti jonkin syötävän toivossa, joten suunnitelmissa oli aloittaa siitä. Viejalla vain oli toiset mietteet ja niinpä päädyttiin opettelemaan istumisen sijaan ihmistä vasten nousemista. Tiedän, yleensä tästä tavasta opetellaan pois, eikä toisin päin, krhm, mutta ikänsä ihmisiä aristelleelta galgolta ajatus oli mielestäni melko liikuttava, joten palkkasin käytöstään ja niin se vaan oppi Vieja jotain uutta ja aivan turhaa. Mahdollisesti myös jotain, jota myöhemmin voidaan katua, mutta ei anneta sen haitata.

Vieja itse oli tekemisestä aivan innoissaan, mutta vierasti hieman kameraa ja jää
aika ajoin kuuntelemaan vieressä vuoroaan odottavia, vaan tältä se sitten näyttäisi:


Aika liikkis. ♥

0 kommenttia