Mitmit maailmalla

8/03/2012

Miettiessäni eri keinoja jakaa tilaa sekä aikaa tyttöjen ja Mitin kesken sain ajatuksen kuljettaa viimeksi mainittua mukanamme aina kun tilaisuus sen sallisi. Mitti ei omin jaloin ulkona pitkään viihdy, mutta on ennenkin nauttinut maisemista sylistä käsin, joten uskalsin olettaa tykkäävänsä. Eri kantovälinevaihtoehdoista päädyttiin reppuun, koska kuljemme joka paikkaan jalkaisin ja suunnittelin kantavamme Mittiä mukaan myös metsälenkeille. Eläintarvikeliikkeiden valikoimista en sopivaa löytänyt, joten reppunsa tuunattiin itse ja vaikkei se ulkonäöllisesti miellytä, on tehtävänsä väliaikaisena ratkaisuna ajanut vallan mainiosti – niin kissan aktivoinnissa, kotirauhan säilyttämisessä kuin hullun kissanaisen maineen kerryttämisessäkin.







0 kommenttia