Kevätgalgo

4/23/2013

Viikonloput kuluvat meillä oikeastaan lähes poikkeuksetta metsällä ja nyt Nimdan syntymäpäivän kunniaksi tavallistakin pitemmällä kaavalla. Sunnuntaina mukaan saatiin myös Lumi, joka tosin huiteli menemään sellaisella innolla ja riemulla, ettei tätä kuviin meinannut tavoittaa lainkaan. Keväästä meille tekee poikkeuksellisen Vieja, jolle tämä vuodenaika on se ainoa, jona varjo viereltäni irtaantuu tutkimaan lumen alta paljastunutta maailmaa – ja epäilemättä etsimään myös niitä rusakoita.


             

Ei löytynyt täältäkään, kohti seuraavaa kantoa ja koloa.


             

             











             


Ihanat. Ja voi Viejaa, voisiko vielä vähän lähemmäs päästä?


Sammakolla oikea vuodenaika, väärä paikka?







On se, ensimmäinen leskenlehti!

0 kommenttia