Herra Ylppö & Ihmiset lokakuisella Tavastialla

12/06/2013


Näin illan Virgin Oilin keikkaa odotellessa on aika mitä parhain hoitaa rästeistä pois tuo lupailemani postaus Tavastian keikasta, jolle tiemme vei lokakuun 18. Herra Ylppöä & Ihmisiä lämppäsi tuolloin itselle täysin vieras Rättö & Lehtisalo, joiden musiikista ei juurikaan saanut selvää, mutta meininki heillä oli riemastuttavan psykedeelinen.

Herra Ylppö & Ihmiset aloittivat n. 22:05 ja vetivät lähes parituntisen keikan, jolla fiilis oli katossa alusta loppuun. Wallu Valpio kävi pyörähtämässä lavalla "hurmuri on aina imagonsa vanki" (Sata vuotta) soidessa ja mätkähti lopulta lattialle hypättyään yleisöön, jolla ei ollut aikomustakaan ottaa tätä kiinni. Bändi tuntui viihtyvän ja yleisö samaten, joskin allekirjoittanutta hieman harmitti eturiviin ensimmäisten joukossa asettuneen tytön puolesta, kun humalainen naislauma veti palkokasveja hengityselimiinsä epäonnistuttuaan viemään tältä paikkaa ja äityi loppuajaksi tämän tönimiseen ja haukkumiseen. Olin jo ennättänyt tottua siihen, että näillä keikoilla porukka on keskimäärin hieman fiksumpaa, mutta tokihan joukossa pitää aina se poikkeus sääntöön olla.

Settilista ei edelliskerrasta ollut muuttunut, mutta Peloton enkeli, Supersankar, Särö, Mies murtuu, Tulipäähippiäinen, Ikuiset, Ärrrrr, Hääyö, Tyttö epäkunnossa, Buu, Lista Hämähäkkimiehen vihollisista, Mustat hevoset, Sata vuotta, Älä etsi minua, Kleopatra, Nokkostähti, Pojat ei tanssi ja Horros saivat tästedes seurakseen Riisu siipesi, kun tätä eturivistä niin hanakasti toivottiin ja Ylppö tykästyi itsekin vetoon siinä määrin, että päätti lisätä tämän settiin myös tuleville keikoille.










/ While we wait for tonight's gig at Virgin Oil Co. there's no time better than this to do that post I promised about the gig at Tavastia on October 18th. Rättö & Lehtisalo performed before Herra Ylppö & Ihmiset and although their music wasn't exactly our thing it sure was something worth seeing.

Herra Ylppö & Ihmiset started their gig at about 22:05 and played for almost two hours. Around Sata vuotta a Finnish musician, reporter and media personality Wallu Valpio stopped by and stage dived straight to the concrete floor as the crowd had no intention of catching him. The band seemed to enjoy the gig just as much as the audience did if you count out a gaggle of drunken women who focused on insulting and shoving a girl in the front row after she didn't give them her well earned place there. I had gotten used to people acting more well mannered on these gigs but sure there always has to be that exception that proves the rule.

The setlist hadn't changed since the last gig, but Peloton enkeli, Supersankar, Särö, Mies murtuu, Tulipäähippiäinen, Ikuiset, Ärrrrr, Hääyö, Tyttö epäkunnossa, Buu, Lista Hämähäkkimiehen vihollisista, Mustat hevoset, Sata vuotta, Älä etsi minua, Kleopatra, Nokkostähti, Pojat ei tanssi and Horros were followed by Riisu siipesi as someone on the front row shouted out her favourite loud enough and Ylppö even decided it'll be included on the setlist from now on.

0 kommenttia