Taruolento

7/12/2017

Saoirse ja Marga, he ovat kuin yö ja päivä. Toinen on yhtä elämäniloa kuonosta hännänpäähän, toinen pelkää omaa varjoaankin. Ulkona Marga on jopa verrattain reipas, mutta koti ja sen jakaminen ihmisten kanssa on vielä uutta ja hurjan jännittävää. Sisällä hän on kuin taruolento, joka katoaa jos huomaa sinun hänet näkevän. Mutta kun on aivan hiljaa, voi varovaisesti sivusilmällä seuraten nähdä pienen päänsä kuikkivan ovensuista ja kuulla, kuinka hän hiippailee huoneesta toiseen. Herätä aamuun hengitystään pidättäen, jottei vaan säikyttäisi pois salaa yön aikana viereen, aivan kylkeen kiinni laittanutta pientä. Ja jos ei tarkkana olisi ollut, ei sitä ehkä olisi ehtinyt huomatakaan, mutta kyllä, hän heilutti juuri ensimmäistä kertaa häntäänsä. Ihan vähän vain, kuin kokeillen, miltä tuntuisi olla onnellinen. ♡


/ Saoirse and Marga, they are like night and day. One is full of joy from the tip of her nose to the end of her tail where the other fears even her own shadow. Outdoors Marga is relatively brave even, but being in a home and sharing it with people is still new and terribly frightening. Indoors she is like a mythical creature that disappears if she notices that you can see her. But when one is very silent, they can carefully take a side glance and see her little head peaking at the doorways and hear how she tiptoes from one room to another. Wake up in the morning holding their breath so they wouldn’t scare away the little thing who has sneaked her way right beside them. And if one wouldn’t have paid close attention, it could have easily been missed altogether, but yes, just now she wagged her tail for the very first time. Only a little, like trying it out, how it would feel to be happy. ♡

0 kommenttia