Freyjan röntgenkuvaus

8/08/2017

Freyja saapui Espanjassa tarhalle raahaten vasenta takajalkaansa perässään ja syöden tätä niin pahasti, että paikalliset eläinlääkärit päättivät amputoida yhden tämän varpaista. Lainkaan lisätutkimuksia ei tehty, joten olimme varautuneet suuntaamaan neurologin arvioitavaksi kun hänet tänne saataisiin, mutta onneksi niinkin yksinkertainen asia kuin röntgenkuvat, jotka 18. heinäkuuta hänestä otatettiin, olivat tarpeeksi tämän mysteerin ratkaisemaan.

             

Oireilunsa takana on siis vanha lonkkamurtuma, joka on saanut parantua oman onnensa nojassa niin hirvittävän väärään asentoon, että kykynsä yhä kävellä on pyhä ihme. Hän on voinut yksinkertaisesti jäädä auton alle tai tämä on saattanut tapahtua galgueronsa juoksuttaessa koiriaan omansa takana tai edellä, kuten tapana on. Miten tahansa tämä tapahtunut onkaan, ei meillä enää tässä kohtaa muuta vaihtoehtoa ole, kuin amputaatio. Ei mikään suuri menetys sinänsä, sillä jalassaan ei ole lähes lainkaan lihasmassaa, hän astuu tällä edelleen välistä väärin ja nostaa tämän korkeammissa nopeuksissa ylös kokonaan, mutta melkoinen koettelemus silti.


Freyja on ollut hermosärkylääke gabapentiinillä siitä asti, kun hänet kotiin saatiin ja kun annostus nyt on nostettu huippuunsa on hän viimein lakannut puremasta jalkaansa ja vaikuttaa kaiken kaikkiaan onnellisemmalta koiralta. Tämä on erityisen huojentavaa myös siksi, ettei ajoituksemme juuri täydellisempi olisi voinut olla amputaatiota varatessamme, sillä leikkauksen tekevä ortopedi on suuntaamassa kesälomilleen eikä palaa ennen syyskuuta, mikä tarkoittaa meille vielä muutaman viikon odotusta. Vaan ei huolta, hän on kivuista vapaa joten suhtaudumme tähän yksinkertaisesti lisäaikana nauttia kesästä ennen kuin pääsemme aloittamaan lopullista toipumisprosessia. Olemme täällä häntä varten ja tukenaan joka askeleella.

/ Freyja came to the shelter in Spain dragging her left rear leg behind her and chewing it so badly, that the vets there decided to amputate one of her toes. No further examinations were done, so we were prepared to have her evaluated by a neurologist once she got here, but luckily something as simple as an X-ray we had taken on the 18th of July was enough to solve the mystery.

Long story short, she has an old hip fracture that has been left to heal on it’s own, resulting in her entire hip being pushed to a terribly wrong position. She might have simply been hit by a car or this could have happened during her galguero training her by tying his/her dogs behind or in front of theirs. No matter how it happened, the only option we now have is having the leg amputated. Not a big loss as it has close to no muscle mass at all, she still occasionally steps on it the wrong way and picks it up entirely in higher speeds, but quite an ordeal nonetheless.

She has been on gabapentin for neuropathic pain ever since we got her home and with the dosage now increased to full she has finally stopped chewing the leg and seems to be all around a happier dog. This is especially nice since our timing couldn’t have been more perfect when scheduling the operation as the vet who will be performing the surgery is heading on his summer vacations and won’t be back before September which means we still have a few weeks of waiting ahead. No worries though, she’s pain free so we’re looking at this as simply more time to spend enjoying the summer before we can start on the final healing process. We’re here for her, every step of the way.

0 kommenttia